Kuinka muuttaa omia uskomuksia

Nimimerkki Vaaqa pyysi edellisen viestin kommenttiosastolla tekniikoita kyseenalaistaa ja muuttaa omia uskomuksia. Tässä olisi kolme hyvää tapaa lähteä tutkimaan omia uskomuksiaan ja kyseenalaistaa ne. Nämä ovat tekniikoita, jotka toimivat tehokkaimmin toisen ihmisen kanssa työskennellessä, mutta niitä voi kokeilla yksinkin esimerkiksi kirjoittamalla vastaukset ylös, jolloin ne muuttuvat konkreettisemmiksi.

Linkki videoon, jossa Mandy Evans puhuu siitä mitä me ansaitsemme.

Mandy Evansin Vaihtoehto-menetelmä

Tästä Mandy Evansin vaihtoehto-menetelmästä on ollut minulle todella paljon hyötyä. Mandy on yksi Supercoach Academyn opettajista.

1. Hyväksyntä

Hyväksy tilanne ja itsesi sellaisena kuin ne ovat eli totea "faktat": mikä tilanne on tässä ja nyt.

Esimerkiksi: tein väärän valinnan ja nyt minua harmittaa. Puolisoni käyttäytyi tavalla joka pahoitti mieleni.

Tai kääntäen: älä mieti miten asiat pitäisivät olla tai miten ne voisivat olla. ("Jos olisin valinnut toisin..." "Puolisoni olisi pitänyt olla huomaavaisempi").

2. Määrittele tunnetila tai ongelma.

Kysy itseltäsi mikä on tunnetila josta kärsit. Tunnetko esimerkiksi pelkoa, syyllisyyttä, ahdistusta, hermostuneisuutta, häpeää tai raivoa.

Jos tunnetilan tunnistaminen tuntuu vaikealta, voit kysyä itseltäsi mikä on se tilanne, asia tai ajatus, joka aiheuttaa epämukavan tunnetilan.

3. Täsmennä kysymällä "Mikä?"

Täsmennä pahaa oloasi ja sen aiheuttajaa kysymällä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mikä sinua ahdistaa/ärsyttää/ketuttaa/vaivaa/pelottaa/hävettää?
• Mikä siinä erityisesti aiheuttaa pahaa oloa?

Älä päästä itseäsi helpolla vaan jatka kysymysten kysymistä kuin kyselyikäinen lapsi.

Esimerkki:

• Mikä sinua ahdistaa? Rahapula
• Mikä rahapulassa tuntuu erityisen pahalta? Se, että rahat loppuu
• Mikä rahojen loppumisessa tuntuu niin pahalta? Se, etten pysty maksamaan laskuja.
• Mikä laskujen maksamatta jättämisessä tuntuu niin pahalta? Ajatus siitä, että menetän kännykän ja auton ja joudun kämpästä pihalle.
• Mikä niiden menettämisessä ja kämpästä pihalle joutumisessa tuntuu niin pahalta? Se, että menetän puolison, työpaikkani ja kaverini
• Mikä niiden menettämisessä tuntuu niin pahalta? Yksinäisyys ja häpeä.

Kun olet päässyt mielestäsi asian ytimeen eli käytännössä pohjimmaiseen tunnetilaan, voit siirtyä tarkastelemaan tunnetilaasi.

4. Jatka kysymällä "Miksi?"

 Kysy itseltäsi:

• Miksi tunnen ahdistusta/ärsyyntymistä/vihaa/pelkoa/häpeää/surua tästä asiasta?

Kysymys voi ensin kuulostaa todella tyhmältä. Miten niin miksi tunnen ahdistusta työpaikan menetyksestä? Eivätkö kaikki tunne niin? Eivät välttämättä. Jopa läheisen kuolema voi herättää meissä erilaisia tunnetiloja – joku voi tuntea surua, toinen vihaa, kolmas syyllisyyttä, neljäs helpotusta jne.

• Miksi siis sinä valitset tässä tilanteessa juuri sen tunnetilan, jonka olet valinnut?

Jatka kyselyä kysymällä itseltäsi:

• Miksi juuri tämä tunnetila on mielestäni sopivin tunnetila tähän tilanteeseen?
• Miksi tunnen juuri tätä tunnetta (enkä mitään muuta)?
• Mitä se kertoo minulle ja minusta, että tunnen juuri tätä tunnetta?
• Mitä se kertoisi minusta ja tästä tilanteesta, jos en tuntisi tätä tunnetilaa?
• Mitä se kertoisi minusta ja tästä tilanteesta, jos tuntisin oloni hyväksi tästä tilanteesta huolimatta?
• Mitä se kertoisi minusta ja tästä tilanteesta, jos olisin hyvillä mielin tämän tilanteen/asian suhteen?

Jatka kyselyä kyllästymiseen asti ja vielä senkin jälkeen, kun koet löytäneesi "oikean" vastauksen -- voit yllättyä siitä, miten näennäisen järjettömiä, typeriä tai lapsellisia perimmäiset syyt tämän tunnetilan taustalla ovat.

5. Uskomusten kyseenalaistaminen

 Kun olet löytänyt tunnetilasi takaa uskomuksen tai joukon uskomuksia, on aika kyseenalaistaa ne.

Kysy itseltäsi:

• Uskonko tosiaan niin?
• Miksi uskon niin?
• Mitä luulen että tapahtuisi jos en uskoisi niin?
• Mitä minusta tulisi jos en uskoisi niin?
• Tiedätkö varmasti onko se totta vai ei?
• Miksi uskoisin jotain sellaista, mikä aiheuttaa minulle pahan olon, jos en voi varmuudella sanoa sen olevan täysin totta?
• Mitä pelkään että tapahtuu, jos en enää uskoisi niin?

Hyvässä lykyssä huomaat pahan olosi perustuvan uskomukseen, joka ei ole edes totta. Usein pelkästään tämän uskomuksen tunnistaminen voi auttaa lievittämään pahaa oloa tai jopa poistamaan sen kokonaan.

Sen lisäksi kannattaa miettiä mitä mieluummin haluat:

•  Jos voisit tuntea olosi ihan millaiseksi tahansa tämän asian suhteen, millaiseksi haluaisit tuntea olosi?
•  Jos voisit heilauttaa taikasauvaa ja tuntea ihan mitä tahansa tässä tilanteessa, minkä tunnetilan valitsisit?
•  Jos voisit tässä tilanteessa motivoida/suojata itseäsi jollain tavalla samalla kun tunnet olosi hyväksi, mikä se tapa olisi?
•  Millä kaikilla muilla tavoilla voit suojata/motivoida itseäsi tässä tilanteessa samalla kun tunnet olosi hyväksi?

Linkki videoon, jossa Nancy Kline puhuu kuuntelemisesta.

Nancy Klinen Osuvat kysymykset

"Löysin" Nancy Klinen vasta äskettäin. Nancy on yksi Supercoach Academyn opettajista ja erikoistunut aitoon kuunteluun. Luen parhaillaan hänen kirjaansa "Time to think". Olen ottanut jo Nancyn opit käyttöön valmennuksessa ja ero entiseen on huikea. On melkein järkyttävää, miten hyvin Nancyn lanseeraama lähestymistapa toimii. Mysö ne valmennettavat, joiden kanssa olen ehtinyt metdoia kokeilla, ovat huomanneet eron.

Tämä menetelmä on tarkoitettu nimenomaan käytettäväksi niin, että toinen kuuntelee ja kysyy kysymykset, mutta miksei tätä voisi kokeilla kirjoittamallakin.

1. Mitä asiaa haluat käsitellä?

Kirjoita ajatuksenvirtana kaikki tähän asiaan liittyvät ajatukset. Aina kun luulet sanoneesi kaiken, kysy itseltäsi "Mitä muita ajatuksia tai tunteita tämä asia minussa herättää?" ja "Mitä vielä?"

Vasta kun tunnet olevasi ihan "tyhjä" vastauksista, siirry seuraavaan vaiheeseen.

2. Kysy itseltäsi: mitä haluan saavuttaa tässä vaiheessa tällä sessiolla?

Eli jos esimerkiksi ongelmanasi on se että hermosi palavat jatkuvasti niin, että alat karjua ja heitellä tavaroita, saatat tässä kohtaa päättää, että haluat seuraavaksi löytää tavan lopettaa karjumisen ja tavaroiden heittelyn hermostuessasi.

3. Kysy itseltäsi: "Mikä olettamus estää minua pääsemästä tavoitteeseesi?"

TAI

"Mikä olettamus on käytökseni takana?"

Voit myös täydentää lauseet:

"En käyttäydy tällä [toivomallani] tavalla, koska oletan että..."

TAI

"Käyttäydyn näin [huonosti], koska oletan että..."

Esimerkki:

"En käyttäytydy rauhallisesti raivostuessani, koska pelkään ettei toinen muuten usko, että olen tosissani"

TAI 

 "Saan hirvittäviä raivokohtauksia, koska oletan, ettei hätääni oteta muuten vakavasti."

4. Kysy itseltäsi: "Mikä olisi täysin vastakkainen, vapauttava olettamus sinua rajoittavalle uskomukselle?"

Esimerkki: "Muut ottavat hätäni aina vakavasti." tai "Osaan kertoa tarvitsevani apua ajoissa ja tavalla, joka on rauhallinen ja vakuuttava, jolloin minun ei tarvitse hakea huomiota raivoamalla."

5. Kysy itseltäsi:  "Jos tietäisin että vapauttava olettamus olisi totta, miten toimin toisin?"

TAI

"Jos tietäisin että vapauttava olettamus olisi totta, mitä ideoita saisin tavoitteeni toteuttamiseksi?"

Esimerkki:

"Jos tietäisin että muut ottavat hätäni aina vakavasti, en lykkäisi avun pyytämistä niin pitkään, että olen hermoraivona, vaan hakisin apua jo siinä vaiheessa, kun minua alkaisi pelottaa, etten selviä käsillä olevista tehtävistä."

"Voisin pitää silloin tällöin itseni kanssa sessioita, joiden aikana katson kriittisesti tehtävämäärääni ja mietin onko se oikeassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, eli kysyn itseltäni mitä on pakko karsia tai delegoida, jotten väsyisi liikaa."

Linkki videoon jossa Byron Katie puhuu The Work -metodistaan.

Byron Katien Työ

Byron Katien neljä kysymystä toimivat erityisen hyvin tilanteissa, joissa haluat syyttää toista jostain tai esittää väitteitä jostain toisesta.

1. Kirjoita ylös toista tai hänen käytöstään koskeva väitteesi.

Esimerkki: "Äitini ei arvosta minua, koska hän ei ole kiinnostunut mistään tekemisistäni."

2. Kysy itseltäsi: "Onko se totta?"

Jos vastaat "kyllä", siirry seuraavaan kysymykseen, jos vastaat "ei", siirry sitä seuraavaan kysymykseen.

Esimerkki: "On se totta -- jo ihan hyviin tapoihin kuuluu olla kiinnostunut toisen tekemisistä, eikä hän välitä minusta ja tunteistani edes sen vertaa, että yrittäisi kiinnostua tekemisistäni."

3. Kysy itseltäsi: "Voinko olla ihan täysin varma, että se on totta?"

Kuuntele sydäntäsi ja mieti uudestaan mitä väität.

Onko hän koskaan toiminut tavalla joka puhuisi väittämääsi vastaan?

Mieti voitko oikeasti tietää mitä toinen ajattelee tai tuntee sinua kohtaan pelkästään hänen käytöksesi perusteella?

Oletko itse käyttäytynyt koskaan ketään kohtaan vastaavalla tavalla, vaikka olet tarkoittanut muuta kuin mistä syytät toista?

Tsägällä tajuat ettet oikeasti voi olla ihan täysin varma, että väittämäsi on totta. Vaikka edelleen uskoisit että olet oikeassa, siirry seuraavaan kysymykseen.

Esimerkki: "No en voi tietenkään olla ihan varma siitä, ettei äitini välitä minusta. Kyllä hän toisaalta kyselee aina kuulumisiani ja näyttää huolehtivan siitä, että pärjään taloudellisesti."

4. Kysy itseltäsi: "Miten reagoin kun ajattelen mitä ajattelen?"

Esimerkki: "Kun ajattelen, ettei äitini välitä minusta, minulle tulee hylätty olo. Toisaalta olen vihainen hänelle siitä, ettei hän voi toimia niin kuin haluaisin hänen toimivan. Tunnen itseni myös turhautuneeksi, kun hän ei ymmärrä miten tärkeitä tekemäni jutut ovat."

5. Kysy itseltäsi: "Kuka olisin ilman tätä ajatusta?"

Esimerkki: "Ilman tätä ajatusta olisin ihminen, joka uskoo olevansa pidetty ja kiinnostava, vaikkei toisten käytös sitä osoittaisikaan. Olisin ihminen, joka ei hermostu äitinsä negatiivisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Olisin iloisempi ja rennompi ja rakastavampi. Saattaisin olla kiinnostuneempi äitini jutuista, kun en koko ajan laskisi sitä, miten usein hän on kiinnostunut minun jutuistani."

6. Lopuksi käännä alkuperäiset väittämäsi päälaelleen.

Kuuntele itseäsi: tuntuuko joku uusista väittämistä todemmalta kuin alkuperäinen väittämäsi.

Esimerkki: Alkuperäinen väittämä ""Äitini ei arvosta minua, koska hän ei ole kiinnostunut mistään tekemisistäni." voisi kääntyä näin:

• "Minä en arvosta äitiäni."
• "Minä en ole kiinnostunut äitini tekemisistä."
• "Minä en arvosta itseäni."
• "Minä en pidä omia tekemisiäni kiinnostavana."
• "Äitini arvostaa minua."
• "Äitini on kiinnostunut tekemisistäni."

Toivottavasti näistä on apua!

Älä sido itseäsi puuhun

Mieli

Eilen mietin mitä kaikkea olen tänä vuonna oikeasti sisäistänyt. Isoin ahaa-elämys on ehdottomasti se, että kaikki hyvät tunteet ovat jo sisälläni valmiina koettavaksi, mutta minä estän itseäni kokemasta niitä koska:

Valot pääle

Mieli

Uuden tavan opetteleminen niin, että se korvaa täysin vanhan tavan, vie noin 1-2 vuotta. Mutta toisaalta muutos voi tapahtua silmänräpäyksessä, kun näemme totuuden jostain asiasta.

Michael Neill käyttää tällaisesta muutoksesta esimerkkinä seuraavaa tarinaa.