Klorofylli rokkaa saksanpähkinäkastkeella

Olenhan muistanut sanoa, että kastikkeet ovat raw foodin sielu ja maailman helpoin tapa muuntaa salaatinlehti gourmee-herkuksi. Raakailu on sen verran helppoa ruoanlaittoa, että satsaankin mielelläni laatukastikkeisiin. Kohta paljastan uuden suosikkisoosini, josta mainitsin jo vappuherkkujen yhteydessä. Mutta sitä ennen pari sanaa niistä salaatinlehdistä.

Mitä pidempään olen harrastanut raakailua, sitä pahemmin olen addiktoituntu lehtivihreään. Enkä taida olla ainoa. Vihreiden lehtien osuus raakailijan ruokaympyrässä onkin huikeasti paljon suurempi kuin tavallisen sekasyöjän. Samalla ne ovat monelle ehkä eniten totuttelua vaativa makuelämys. Tai siis, kyllähän se ruukkusalaatti vielä menee, mutta kun aletaan puhua tuoreesta pinaatista, lehtikaalista, puhumattakaan porkkanan naateista ja voikukasta niin siinä onkin nieleksimistä...

Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen yhdiste, jolla on samantapainen kemiallinen rakenne kuin hemoglobiinilla. Ne poikkeavatkin toisistaan vain keskusatomin osalta: Veressä se on rauta, lehtivihreässä magnesium. Niinpä lehtivihreä auttaa korjaamaan soluvaurioita ja lisäämään verisoluja sekä hapen kuljetusta. Se ehkäisee tulehduksia ja auttaa elimistöä puhdistumaan ympäristön ja ravinnon mukanaan tuomista haitallisista aineista.

Mitä tummempi lehti, sen enemmän lehtivihreää. Parhaita lehtivihreäpaukkuja ovatkin villivihannekset ja merilevät sekä tummanvihreät viljelyvihannekset, kuten lehtikaali, pinaatti, mangoldin lehdet ja persilja. Tummanvihreistä lehdistä saa monia kehomme tärkeitä rakennusaineita, erityisesti omega-3:sta ja kalsiumia sekä aminohappoja, jotka ovat proteiinien rakennusaineita. 

Omalla kohdallani lehtivihreän määrä on lisääntynyt pikku hiljaa sitä mukaan, kun olen alkanut syödä sitä, mitä oikeasti tekee mieli. Niinpä huomaan nauttivani klorofyllishotteja aamupirtelössä, lounassalaatissa ja ilta-aterian lisukkeena. Herkkuhetkellekin blendaan joskus pinaattisen minttujäden. Ja jos päivän vihreät ovat jääneet vähiin, napsin illallla salaattia suoraan ruukusta. Ehkä olen todellakin muuttumassa pupuksi...

Jos on aiemmin tottunut siirtelemään salaatinlehdet lautasen reunoille, lehtivihreän lisääminen voi aiheuttaa aluksi jopa kehnoa oloa. Tämä johtuu vihreiden kasvisten usein sisältämistä alkaloideista. Ne ovat emäksisiä orgaanisia yhdisteitä, jotka tunnistaa kitkerästä mausta. Alkaloideja on tuhansia erilaisia, osa elimistölle erittäinkin haitallisia, osa vaikutuksiltaan jopa tavoiteltuja, kuten suklaan teobromiini, kofeiini ja chilien sisältämä kapsasiini. Syötävien lehtivihannesten eri alkaloidit ovat myös lievästi myrkyllisiä, mutta keho tottuu niihin ajan kanssa ja mahdolliset sivuoireet katoavat. On kuitenkin tärkeää kierrättää lehtivihanneksia, eli nauttia eri vihreitä eri päivinä, jolloin elimistöön ei pääse kertymään mitään liikaa.

Alkaloidien lisäksi myös lehtivihreän voimakkaasti puhdistava ominaisuus voi aluksi tuottaa pahoinvointia tai päänsärkyä, mutta tämä häviää puhdistusreaktion hidastuessa. Mikäli oireet ovat varsin voimakkaita, kannattaa lehtivihreää lisätä päivittäiseen ravitsemukseen pikku hiljaa

Mutta tämän viherpläjäyksen jälkeen takaisin kastikkeeseen, jolla kruunaa vihreän kuin vihreän: Yksi suosikkikastikkeitani on pitkään ollut appelsiinivinegretti. Tämä pähkinäinen on sen täyteläisempi versio. Saksanpähkinät ovat ihanan aromaattisia ja appelsiini komppaa makua ihmeellisen hyvin. Bongasin reseptin alunperin Raw Mom -saitilta mutta muuntelin sitä jonkin verran. 

Appelsiini-saksanpähkinäkastike (n. 2 dl):

• 1 rkl balsamiviinietikkaa


• 1 valkosipulinkynsi


• 1,5 dl saksanpähkinöitä


• 1 tl Dijon-sinappia


• 1 rkl mietoa juoksevaa hunajaa


• 1 appelsiinin mehu


• 1 tl raastettua (luomu!)appelsiinin kuorta


• n. 1,5 dl oliiviöljyä


• mustapippuria myllystä


• laadukasta suolaa (käytin Himalaja-suolaa)

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen lukuunottamatta oliiviöljyä. Blendaa tasaiseksi seokseksi ja kaada oliiviöljy sekaan ohuena nauhana. Blendaa vain sen verran, että ainekset sekoittuvat. Jos kylmpäpuristettuja öljyjä sekoittaa liikaa, maku kitkeröityy.

Tarjoa vihreän salaatin kanssa, tomaattisalaatissa tai dippaile esim. omenalohkoja tai selleritankoja.  Namia oikeastaan minkä kanssa vain.

Tässä vielä kyytipoikana reilu kourallinen kuorittuja hampunsiemeniä. Simppeli iltapala on siinä.