Ihanan näköinen puuro. Itsekin syön silloin tällöin pellavansiemeniä, mutta nyt raskausaikana on alkanut mietityttää niissä oleva syaanivety (vai mikä myrkky se olikaan). Tiedätkö onko eri siemenissä eroja tuon myrkyn osalta ja onko esim. luomusiemenissä sitä vähemmän? Entä keltaiset pellavansiemenet?

Kaadetaanko blenderiin siis tosiaan tuo rusinoiden ja siementen liotusvesi vai puhdasta vettä 2 dl?

Hyvän näköinen puuro! Minä samoin käytän reilusti sekä pellavansiemeniä(molempia värejä) sekä chiaa (jota juuri hamstrasin kun oli tarjouksessa luomumarketissa;D)

Siis ihanan kuuloinen ohje! Täytyy pistää sun blogin lukeminen kohta tauolle että kerkeen taas kokkaamaan kaikki inspiraatiot läpi!

Minullakin on tapana kaataa aina tuorepuuron päälle mantelimaitoa, sopii ihanasti, puuroni kun ovat yleensä tosi marjaisia. Pitääpä joskus kokeilla uudestaan pellavansiemeniä pohjana, olen itse niin tykästynyt chia-siemeniin.:)

Anonyymi, olen selvitellyt eri lähteistä pellavansiementen syaani-ja kadmiumpitoisuuden mahdollisia haittoja ja asiasta on vähän ristiriitaista tietoa. Kadmium siis kertyy pellavansiemeniin maaperästä, ja sen määrä vaihtelee kasvupaikan suhteen. En osaa sanoa, onko esim. luomu/ei-luomusiementen välillä eroa tai tummien/vaaleiden siementen. Kadmiumia voi kertyä myös muihin siemeniin ja palkokasveihin.
Syaania on sen sijaa pellavansiemenissä luontaisesti vaihtelevia määriä (kuten myös manteleissa, riisileseissä jne.)
Eviran sivuilla kehotetaan välttämään pellavansiementen säännöllistä käyttöä ja rajoittamaan kerta-annos 30 g/vrk. Sen sijaan esim. USA:n terveysviranomaisten sivuilla todetaan, että ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että pellavansiemenissä esiintyvät syanogeeniset yhdisteet tai kadmium aiheuttaisivat terveyshaittoja. Syaanivedyn terveyttä vaarantava taso ylittyy vasta, jos nautitaan 250 grammaa pellavansiemeniä, joiden syaanivetypitoisuus on 200 mg/kg. Kadmiumin osalta en ole löytänyt ihan yhtä tarkkoja lukuja, koska sen pitoisuudet ilmeisesti vaihtelevat varsin paljon siemenerästä toiseen. Omassa ohjeessani pellavansiemeniä tulee n. 60 g, eli tuplaten esim. Eviran suositus. Itse en ole asiasta huolissani, varsinkaan kun en popsi tätä puuroa joka päivä. Mutta raskaana ollessa kannattaa olla varovainen, kuten oletkin ollutkin, ja surauttaa puuro vaikkapa tattarista.

Reetta, pellavansiemenet muodostavat liman eli käytännössä vettä ei saa edes poistettua. Eli vesineen päivineen.

Yaelian, suosikkejani ovat erityisesti kultaiset pellavansiemenet, joita valitettavasti ei saa kotimaisina (eivät kai meillä kasva?)

Katja, no aika peruskauraa nää kuitenkin on sun kaltaiselle raw-mestarille :)

Anna, olen viime aikoina siirtynyt melkein koonaan marjapohjaisiin puuroihin ja smuuteihin, jotka vain makeutan kuivahedelmillä. Jostain syystä on kai sellainen marjakausi menossa. Ja tosiaan silloin mantelimaito pehmentää hapokkuutta kivasti.

Kysymykseni ei nyt liity suoranaisesti tähän juttuun, mutta osaisitko kertoa kuinka kauan liotetut siemenet/pähkinät säilyvät jääkaapissa (nesteessään)? Entäs chia-hyytelö?

Chia-hyytelö säilyy jääkaapissa tiivissä purkissa jopa kolme viikkoa, joo olet huolehtinut hygieniasta eri käsittelyvaiheissa. Liotetut pähkinät ja siemenet kannattaa säilyttää jääkapissa vedessä, joka vaihdetaan päivittäin. Tällöin säilyvät n. viikon. Ne voi kuitenkin myös pakastaa (ilman vetta siis :), jolloin säilyvät ainakin sen 3 kk. En ole kyllä tätä jälimmäistä koskaan kokeillut, kun en ole kokenut tarpeelliseksi.

Kiitos vastauksesta! :) Yllättävän pitkä se chia-hyytelön säilyvyys, käytännöllistä kyllä kun ei tarvitse tehdä joka päiväksi uutta satsia.

Luin jostain kirjoituksestasi, että esiliotat siemenet ja pähkinät ja sitten kuivaat taas, jonka jälkeen ne ovat käyttövalmiita sellaisenaan. Kauanko liotat ja kuinka kauan kuivattamiseen menee? Minulla on jo kuivuri hankittuna, joten sillä varmaan saisi homman hoidettua kohtuullisessa ajassa, jos huomeenlämmössä kuivaaminen kestää liian kauan.

Ostan yleensä isomman satsin pähkinöitä ja siemenia kerrallaan ja säilytän sitten lasipurkeissa pimeässä. Olisiko parempi säilyttää purkit huoneenlämmössä (valolta suojattuna) vai jääkaapissa?

Mietiskelin myös kuinka kauan siementahnat säilyvät jääkaapissa..

Olisin edelleen hyvin iloinen vastauksista :)

Chiasta sen verran vielä, että käytännössä en ole ihan noin pitkään säilytellyt, koska on tullut aina syötyä aika nopeasti pois. Siementen ja pähkinöiden liotusajat vaihtelevat riippuen pähkinän koosta ja kovuudesta. Keskimäärin 8 - 10 t liotus on aika normi. Tämän jälkeen kuivattelu kestää 1- 2vrk riippuen kuivurin tehosta, ilmankosteudesta ja lämpötilasta. Pähkinän tulee tuntua kunnolla kuivalta, jolloin se on valmis. Kuivatkin pähkinät kannattaa säilyttää juuri kuten olet tehnytkin, eli tiiviissä lasipurkeissa, valolta suojattuna ja viileässä. Joko jääkaapissa tai viileässä komerossa. Pähkinä- ja siementahnoille, siis maapähkinävoi-tyyppisille olen nähnyt mainittavan kuukauden verran säilyvyysaikaa avattuna ja jääkaappilämpötilassa. Itselläni eivät tosin nekään ihan noin pitkään ennätä vanheta :) Sen sijaan jos tarkoitat lioteutista siemenistä/pähkinöistä tehtyä kastiketta, dippiä tms., niin säilyvyys on pari päivää.

Kiva Outi kun ehdit vastailla moniin kysymyksiini :) Tuli mieleen vielä yksi, liittyen nimittäin raakakräkkereihin. En nimittäin tiedä onnistuinko aiheuttamaan itselleni jonkin sortin ruokamyrkytyksen, sillä oireet alkoivat muutaman tunnin päästä kräkkerien maistelusta.

Tein kräkkeri"taikinan" liottamattomista luomupähkinöistä ja -siemenistä, -porkkanoista ja mausteista ja säilytin sitä n. 12 h jääkaapissa ennen kuivuriin laittamista. Kuivattelin keksejä yhteensä ehkä n. 7-8 h (yön laite oli pois päältä) kunnes ne tuntuivat kuivilta. Kuvittelin ensin sairastuneeni vatsatautiin mutta mielessäni kävi myös se vaihtoehto, että kräkkereissäni olisi ollut jotain vikaa, esim. liian pitkä valmistusaika? Raaka-aineiden uskoisin olleen ihan priimaa kamaa, koska olin käyttänyt samoja aiemminkin.

Tai sitten kyse oli puhtaasti tavallisesta vatsataudista mutten kyllä siltikään uskalla käydä uudelleen kräkkerirasiallani.. :>

Anonyymi, sellaisia riskikohtia hygieniana kannalta kräkkeriprojektissasi ovat olleet taikina 12 t säilytysaika ja puolivalmiiden kräkkereiden oleilu kuivurissa, joka ei ollut päällä. Siltikään eivät nuo niin kauhean pahoilta jutuilta kuulosta. Tai siis olen itse toiminut joskus samoin, ilman jälkiseuraamuksia. Tietenkin myös valmistusvälineiden ja käsien puhtaus vaikuttaa siihen, pääseekö ruokaan jotain pöpöjä, vaikka raaka-aineet olisivat olleet priimaa. Kräkkeiden valmistuksessa ollaan siinä mielessä riskirajoilla, että raaka-aineet ovat pitkään bakteerien kasvun kannalta ideaalissa eli yli viiden ja alle 60 asteen lämpötilassa. Tähän liittyne yksi, mitä olen nähnyt raw food -gurujenkin suosittelevan, on kräkkereiden kuivattelu aluksi n. 70 asteessa parin tunnin ajan. Tämä tuhoaa mahdollisia bakteereja ja muita ei toivottuja mikrobeja, mutta ei vielä pääse vaikuttamaan ruuan ravintoaineisiin ja entsyymeihin, koska tuotteen sisälämpötila ei ennätä tässä ajassa nousta yli 40 asteen. Mutta kyse on siis vain parista ekasta tunnista tässä lämpötilassa ja sen jälkeen kuivattelua jatketaan 40 asteessa, mieluiten yhtäjaksoisesti, kunnes tuotteet ovat halutun kuivia.
Tulee vielä mieleen, että itse sain alkuvaiheessa kräkkereistä vatsavaivoja luultavasti siksi, että ruuansulatukseni ei vain ollut vielä tottunut moiseen siemen- ja kuitumäärään. Kräkkerithän ovat aika tiivistä tavaraa. Harmi hukkaan menneitä kräkkereitä, mutta toivottavasti jatkat onnistuneemmilla kokkailuilla :)