Mitä mieltä olet siitä, että toco sisältää jokin verran arseenia? Pidätkö silti sitä käyttämisen arvoisena tuotteena? Jotkin toimijat alalla tuntuvat viestivän muuta...

"- CocoVi lopettaa tokotrienoli -riisilesejauheen myynnin arseenipitoisuuden vuoksi

"Myynnin lopettaminen on CocoVi Import Oy:n oma päätös, johon olemme tulleet keskusteltuamme asiasta usean asiantuntijan kanssa. Olemme konsultoineet asiassa mm. Jaakko Halmetojaa ja Paula Heinosta. Tuotteen arseenipitoisuus on alle kaikkien turvarajojen, eikä viranomainen ole puuttunut tuotteen myyntiin missään maassa. Tocotrienolsia käytetään yleisesti ruoan lisäaineena, ja Suomessakin myydään tocotrienolsia yksittäisenä raaka-aineena myös muiden tavarantoimittajien toimesta. Epäorgaaninen arseeni esiintyy myös mm. täysjyväriisissä. Sama ongelma koskee kaikkia tocotrienolsin muotoja, ja tavarantoimittajia. Ongelma on siis raaka-aineesta johtuva, eikä esimerkiksi yksittäisessä tuote-erässä esiintynyt, laboratorion mittaama raja-arvon ylitys.

Kyseessä ei ole siis viranomaisen päätös, vaan puhtaasti myynnin lopettaminen, koska yrityksemme ideologian mukaan tarkoituksenamme on tarjota kuluttajille puhtaita ja turvallisia, ravinnerikkaita ruokia. Joten ideologiaamme myötäillen olemme tehneet päätöksemme tocotrienolsin myynnin lopettamisesta."

- CocoVi Import Oy"

Eikös omenassakin ole arseenia? Ja en muista onko se sama aine josta joku tutkija Suomessa on tehnyt tutkimusta, että sitä on esim. jogurteissa... ja on nyt kehittänyt jonkun pillerin joka eliminoi "haitat". Kaikissa kasveissahan on jotain ainetta joka liiallisena on huono, mutta vastapainona on paljon kaikkea hyvää. Jotkut haluaa tienata rahaa.

"Arseeni estää eliöiden aerobisen soluhengityksen,[3] joka aiheuttaa happikatoa ja veren ja ihon sinertymistä.

Arseeni ja sen yhdisteet luokitellaan EU-direktiivin 67/548/EEC mukaan myrkyiksi ja ympäristölle vaarallisiksi aineiksi.

Arseeni on radonin ohella pahimpia yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmia Suomessa. Talousveden laatuvaatimusten mukaan arseenin määrä juomavedessä ei saa ylittää ohjearvoa 10 µg/l. Suomessa joidenkin alueiden porakaivoista on löydetty ohjearvon jopa satakertaisesti ylittäviä arseenipitoisuuksia.[4]

[muokkaa]Syöpävaarallisuus
IARC (International Agency for Research on Cancer) määrittelee arseenin ja sen yhdisteet 1. luokan karsinogeeneiksi. EU listaa arseenitrioksidin, arseenipentoksidin ja arseenisuolat 1. luokan karsinogeeneiksi.

Arseeni juomavedessä nostaa tunnetusti aikuisten riskiä sairastua keuhko-, virtsarakko- ja ihosyöpiin. Lisäksi yhteys aikuisiän munuais- ja maksasyöpiin on mahdollinen. Viitteitä on myös siitä, että juomaveden arseenille altistuminen varhaisessa lapsuudessa lisää lapsuusiän maksasyöpäkuolleisuutta."

(Wikipedia)

" Arseeni on myrkyllinen typpiryhmään kuuluva puolimetalli. Arseenia ja sen yhdisteitä käytetään kasvi- ja hyönteismyrkkynä ja erilaisissa lejeeringeissä. Arseenista on aikaisemmin käytetty nimitystä arsenikki."

" Myrkytyskäytön vuoksi arseenia on kutsuttu "myrkkyjen kuninkaaksi ja kuninkaan myrkyksi".

"Tapettien ja maalien vihreässä värissä käytettiin aiemmin arseeniyhdisteitä, jotka irrotessaan aiheuttivat asukkaissa pitkäaikaisen myrkytyksen.[2]
Jäämies Ötzistä on löydetty runsaasti arseenia. Siksi hänen arvellaan olleen kupariseppä.
Nykyisin arseenimyrkytyksen vaarassa ovat malmien tai puunkyllästyksen kanssa tekemisissä olevat. Teollisuudessa arseenilla kovetetaan metalliseoksia ja kirkastetaan lasia. Suomessa porakaivojen pilaajana arseeni on merkittävä. Sen enimmäisohjearvo vedessä on 10 mikrogrammaa litrassa. Ongelmia on erityisesti Tampereen ja Hämeenlinnan tienoilla, missä ylitys voi olla satakertainen." (Wikipedia)

Itse olen sitä mieltä, että on niin paljon melkoisen haitta-aineettomiakin superterveellisiä ruokia ja lisiä, että mikäli tietää jonkun aineen selkeästi sisältävän tosi myrkyllisiä (alku)aineita tms, joille altistuu vielä joka tapauksessa helposti ympäristöstäkin, niin miksipä turhaan lisätä altistuksen määrää, koska voi valita turvallisempiakin vaihtoehtoja. Kuten yllä kävi ilmi monet saavat arseenia eli arsenikkia turhan paljon jo ympäristöstäänkin...joten ajattelisin, että ylimääräistä altistusta ravinnon kautta voi olla hyvä välttää.

Se epäterveellinen ainesosa, jota on jonkin verran myös jogurteissa on asetaldehydi eikä arseeni eli arsenikki.

http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2010/2/8/asetaldehydi-viinaa-ro...

Viileissä ei ole asetaldehydiä! Luomuraakamaidosta tehty viili tuntuisi siis jogurtteja paremmalta vaihtoehdolta.

Ja joihinkin jogurtteihin lisätään jopa tahallaan aromiaineena asetaldehydiä. Niinpä mahdollisimman lisäaineeton jogurtti on kuitenkin parempi kuin E-pommijogurtti.Etikatkaan muuten eivät sitten enää oikein houkuta salaatinkastikkeen ainesosina (myös asetaldehydiä), sitruunamehu tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.

Monille jutuille löytyy tosiaan hyviä vaihtoehtoja.

Riisi kerää tavallista enemmän arseenia maaperästä. Tämä kertyy eniten lähinnä kuorikerroksiin. Kuorikerroksiin riisissä kertyvät niin nuo terveelliset vitamiinit kuin myrkyllisetkin aineet. Niinpä riisinlesejauhe ( ainetta kuoriosien lähistöltä ) ikävä kyllä on loogisestikin ottaen ainetta, johon haitallisetkin kertymät kasautuvat. Mikäli syö ajoittain täysjyväriisiä haitta-aineita ei niin paljoa kerry, mutta tuollaiset viljan tietyn osan tiivisteet ovat asia erikseen.

Mitä omenaan tulee, niin omenamehuissakin on ollut korkeahkoja arseenipitoisuuksia, ei niinkään itse omenissa... eritoten, jos ne ovat luomua, jolloin hyönteismyrkkyjäämiäkään ei pitäisi varsinaisesti esiintyä mitattavia määriä.

Joten omenat luomuina ja kokonaisina hedelminä eikä kaupan mehuina, ajattelen minä . Näin arseenia ei tule niistäkään varmaan liikaa.

Lisää aiheesta:

http://www.healthyfellow.com/1021/arsenic-warning/#more-1021

Avomieheni Heikki on tosiaan kirjoittanut tuon Cocovin sivuilla olevan tiedotteen :) Häneltä seuraava täydennys asiaan:

Arseenia on tosiaan orgaanista ja epäorgaanista muotoa ja jostain syystä riisiin päätyy tuota epäorgaanista muotoa. Orgaanista muotoa elimistö pystyy pienissä määrin poistamaan, mutta epäorgaanista huonommin. Joten tällöin pitää olla tarkempi tuotteen suhteen ja koska raskasmetallien kertyminen kehoon on yksilöllistä, tulee käydä tarkemman analyysin saadakseen hivennaine/raskasmetallitesteissä ja tätä silmällä pitäen välttää tiettyjä ruoka-aineita.

Riisin suhteen epäpuhtaudet, kuten arseeni tiivistyät leseeseen, jota toco on. Kys. aineessa arseenin määrät ovat kuitenkin selvästi virallisia varoitusrajoja alapuolella. Emme pysty välttämään kaikkia ruoasta tulevia epäpuhtauksia (kuten tuo omena-esimerkki). Tärkeää on huomioida myös se, miten näitä epäpuhtauksia saamme poistettua (emme vielä tiedä, miten esim. arseenia saa kierrätettyä kehosta pois, anyone? Mahdollisesti levät, vihreät, jotkut yrtit?)

Jokatapauksessa Tocossa on kuitenkin paljon hyviäkin puolia, jotka saattavat joskus toimia terapeuttisesti. Määrät ovat kuitenkin oleellisia ja yksilöllinen tilanne kehossamme. Itse minimoimme tocon käytön kun saimme tietää tuosta arseenista, mutta käytämme pieniä määriä silloin tällöin maun vuoksi. Tuossa kys. juomassa tocon voi korvata vaikka lucumalla. Pahoittelen, että en maininnut asiasta tarkemmin bloggauksessa, mutta hyvä, että tuli esille näin.

Moi,

kun tocoa on kehuttu nimenomaan hyväksi kudosten uudistajaksi jolla saa vaikkapa hiuksiin ja kynsiin kuntoa, niin osaatko sanoa miten hyvin soijalesitiini vastaa sitä tässä tarkoituksessa? Ja toimiiko perus Reformin soijalesitiini tai onko eri merkeissä isoja eroja?

Yst. terv.

Ville

Vaikkakin lesitiini vastaa "kermaisuudeltaan" samaa kuin Toco jossain tapauksissa, niin sen rakenne on kuitenkin tyystin toinen. Eli lesitiiniä ei voi käyttää samassa tarkoituksessa kuin tocoa.

Puhdistamon lesitiini on toistaiseksi ainoa mikä sanoo olevansa sertifioitua Ei-GMO soijalesitiiniä. Uskon kuitenkin että laatu on kaikissa suomessa myytävissä lisäravinnetasoisissa lesitiineissä hyvä. Jauhe on helppokäyttöisempää kuin rakeet.

Suomessa myytävien riisinlesetuotteiden kokonais-arseeni on n. 1ppm, eli yksi miljoonasosa kokonaismassasta. Tästä määrästä 25% on yllämainittua orgaanista ja 75% epäorgaanista. Tästä päästään siihen, että määrä on 0,75 ppm.

Päästäkseen teoreettiseen alimpaan haittarajaan riisinlesejauhetta pitää käyttää 5 kiloa kuukaudessa, vuosien tai vuosikymmenten ajan. Ottaen huomioon jauheen ilmavan koostumuksen, tämä tarkoittaa 15 litraa jauhetta kuukaudessa.

Jos sovelletaan samaa ajatusta mihin tahansa ruoka-aineeseen, kaikki ruoka on myrkyllistä.